1. Aloite tai hakemus
Aloitteen kaavan laatimiseksi voivat tehdä maanomistaja tai kunnan eri tahot. Kaavaa ryhdytään laatimaan, jos kunta pitää sitä tarkoituksenmukaisena.
Kun yksityishenkilö tekee kaavamuutoshakemuksen, hänen on syytä miettiä etukäteen mitä tavoitellaan, mutta ei heti aluksi tehdä kovin tarkkoja suunnitelmia siitä, kuinka rakennushanke toteutettaisiin. Jo alkuvaiheessa kannattaa käydä kunnassa juttusilla tarkistamassa, onko hanke järkevä ja mahdollinen toteuttaa. Vasta kun perusasioiden on todettu olevan kunnossa, kannattaa tehdä kaavamuutoshakemus.
2. Vireillepano
Kaavamuutoshakemuksen perusteella laaditaan vireillepanokuulutus, joka julkaistaan mm. kunnan verkkosivujen ilmoitustaululla ja Sydän-Satakunta -lehdessä.
3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kun kaavamuutoksen tavoite ja laajuus tiedetään, voidaan ryhtyä laatimaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Siitä selviää mm. minkälaisen käsittelyn kaavamuutos vaatii ja kuinka naapureille asiasta tiedotetaan. Mitä suurempi hanke, sitä enemmän täytyy arvioida hankkeen vaikutuksia ja kuulla ympäristön mielipiteitä. Tämä vaihe on siis suunnitteluprosessin suunnittelua. Kun työtapa on selvitetty, voidaan ryhtyä itse kaavoitustyöhön.
4. Luonnosvaihe
Tässä vaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunnittelusta. Kerätyn aineiston perusteella laaditaan kaavaluonnos, joka mahdollisimman hyvin vastaa asetettuja tavoitteita. Suunnittelun aikataulua ei yleensä voida etukäteen tietää tarkasti. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja eri osapuolten kesken tai yleisötilaisuuksia. Luonnos voidaan asettaa nähtäville mielipiteiden saamista varten. Jos kaavahanke on suuri ja monimutkainen, luonnosvaiheessa saatetaan kehitellä useitakin vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista sitten kysellään mielipiteitä.
5. Ehdotusvaihe
Luonnos viimeistellään ehdotukseksi, josta pyydetään lausunnot kunnan eri hallintokunnilta ja muilta viranomaisilta. Asiakirjat lähetetään tiedoksi aloitteen tekijälle. Saatujen lausuntojen perusteella ehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen kunnanhallituksen käsittelyä.
6. Käsittely
Nakkilassa asemakaavat käsitellään kunnanhallituksessa. Käsittelyn jälkeen kunnanhallitus asettaa kaavan virallisesti nähtäville, jolloin siitä voi jättää muistutuksen. Muistutukset ja niiden vastineet käsittelee myös kunnanhallitus. Jos kaavaan ei muistutusten takia tule muutoksia, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.
Yleiskaavojen laajuus ja tarkkuustaso vaihtelevat, joten myös niiden käsittelytavassa on eroja. Käsittelyn aikaiset päätökset tehdään kunnanhallituksessa.
7. Hyväksyminen
Pienet tai merkitykseltään vähäiset asemakaavat hyväksyy kunnanhallitus. Merkittävät asemakaavat ja kaikki yleiskaavat hyväksytään ensin kunnanhallituksessa ja sitten valtuustossa.
Kaavan hyväksymisen jälkeen on valitusaika, jonka umpeuduttua kaava tulee voimaan, mikäli valituksia ei jätetä. Kaavan voimaantulosta julkaistaan kuulutus.