Lähes 40 osallistujaa kokoontui maanantai-iltana Nakkilan liikuntakeskukselle keskustelemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Nakkilan vammaisneuvoston järjestämässä tilaisuudessa pohdittiin erityisesti palveluiden saavutettavuutta, kustannustehokkuutta, hyvinvointialueen toimintaa sekä kolmannen sektorin merkitystä palveluiden täydentäjänä.
Tilaisuuden avasi Nakkilan vammaisneuvoston puheenjohtaja Erja Simonen.
Satakunnan yhteisökeskuksen toiminnanjohtaja Milja Karjalainen tarkasteli puheenvuorossaan sote-palveluiden tulevaisuutta ja keinoja palveluiden turvaamiseksi. Hän korosti erityisesti yhdistysten, järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa ja palveluiden täydentämisessä.
Nakkilan kunnanjohtaja Markus Ojakoski nosti esiin konkreettisia esimerkkejä sote-palveluiden tuottamisesta ja niiden kustannuksista. Hän painotti avoimuuden, luotettavan tilastoinnin ja kustannusten läpinäkyvyyden merkitystä. Palveluiden todellisten yksikkökustannusten tunnistaminen ja vertailukelpoisuuden arviointi ovat keskeisiä edellytyksiä kustannustehokkaalle toiminnalle. Ojakoski nosti esiin myös sen, että palveluiden järjestämisessä tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja valmiutta tarkastella nykyisiä toimintatapoja kriittisesti.
Keskustelussa korostuivat kustannukset, päätöksenteko ja palveluiden saavutettavuus
Tilaisuudessa käytiin vilkasta ja rakentavaa keskustelua hyvinvointialueen toiminnasta ja palveluiden järjestämisestä. Osallistujat nostivat esiin huolen hyvinvointialueen raskaaksi koetusta organisaatiorakenteesta, hallinnon kustannuksista ja päällekkäisistä toiminnoista. Keskustelussa peräänkuulutettiin hallinnon keventämistä ja resurssien kohdentamista nykyistä enemmän varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön.
Myös julkisen ja yksityisen sektorin palvelutuotannon kustannuserot herättivät keskustelua. Osallistujat pohtivat, miksi yksityinen sektori pystyy joissakin tilanteissa tuottamaan palveluita julkista sektoria edullisemmin ja miten eri palveluntuottajien kustannusrakenteita voitaisiin vertailla nykyistä avoimemmin.
Hyvinvointialueen päätöksentekoon ja tiedolla johtamiseen kaivattiin selkeyttä, avoimuutta ja käytännönläheisyyttä. Samalla pohdittiin, tulevatko kunnat ja kuntalaiset aidosti kuulluiksi hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Huolta herättivät myös hoitoon pääsyn hitaus ja palveluiden saavutettavuus. Valinnanvapauden nähtiin tuovan mahdollisuuksia hyödyntää yksityisiä palveluita silloin, kun julkisiin palveluihin pääsy viivästyy.
Keskustelussa nousi esiin myös ajatus siitä, että hyvinvointialueiden rahoituksen tulisi kannustaa nykyistä vahvemmin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sairastavuuden sijaan.
Järjestöjen osaaminen ja palvelut paremmin näkyviin
Yksi illan keskeisistä teemoista oli kolmannen sektorin merkitys ja yhteistyön kehittäminen. Osallistujat pohtivat, miten sote-alalla toimivien yhdistysten ja järjestöjen palvelut saataisiin paremmin kuntalaisten tietoisuuteen ja miten palveluita tarvitsevat ihmiset tavoitettaisiin nykyistä tehokkaammin.
Keskustelussa nousi esiin tarve kehittää palveluohjausta, vahvistaa järjestölähtöistä toimintatapaa ja lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteiset tilaisuudet ja laajempi yhteistyöhanke nähtiin mahdollisina keinoina tuoda järjestöjen tarjoamaa tukea paremmin esille.
Yhteistyön onnistumisen edellytyksinä pidettiin keskinäistä arvostusta, selkeitä tehtäväjakoja ja avointa vuorovaikutusta. Erityisen tärkeänä nähtiin, että kuntalaiset löytäisivät tarvitsemansa palvelut ja tuen mahdollisimman helposti.
Yhteistyötä ja avointa keskustelua tarvitaan
Illan keskustelu osoitti, että sote-palveluiden tulevaisuus herättää paljon kysymyksiä ja huolta, mutta myös ajatuksia ja kehittämisehdotuksia. Palveluiden turvaaminen edellyttää avointa keskustelua, kustannusten läpinäkyvyyttä sekä kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden palveluntuottajien tiiviimpää yhteistyötä.
Lämmin kiitos kaikille lähes 40 osallistujalle aktiivisesta keskustelusta, näkemyksistä ja kehittämisideoista! Yhteinen keskustelu on tärkeä askel kohti saavutettavampia, toimivampia ja kuntalaisten tarpeita paremmin vastaavia sosiaali- ja terveyspalveluita.