Lastensuojelu

Viimeksi päivitetty 3.11.2018

Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla ja huoltajilla. Lastensuojelu tukee silloin, kun lapsi tai perhe tarvitsee apua. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelutyön tehtävänä on turvata nämä oikeudet. Lastensuojelussa painotetaan lapsen osallisuutta ja kuuntelemista. Työskentely lähtee lapsesta ja lapsen tarpeista. Lastensuojelusta vastaavat sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat.

Lastensuojeluasia voi tulla vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.  Lastensuojeluasia voi tulla vireille myös lapsen tai huoltajan omasta yhteydenotosta, jolloin kyseessä on lastensuojelulain mukainen hakemus. Lastensuojeluilmoituksen tekijänä voi olla kuka tahansa, mutta eräillä ammattikunnilla ja luottamustoimessa toimivilla tahoilla on siihen lakisääteinen velvollisuus.

Lastensuojeluun voi olla yhteydessä aina, kun herää huoli oman lapsen tai lähiympäristössä kasvavan lapsen hyvinvoinnista liittyen esimerkiksi:

  • lapsen tai nuoren hoitoon, huolenpitoon ja kasvatukseen
  • vanhempien päihteiden käyttöön tai mielenterveyden ongelmiin
  • lapsen tai nuoren päihteiden kokeiluun ja käyttöön
  • lapsen kotona käytettään fyysistä väkivaltaa
  • perheen kriisitilanteeseen.

Yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen nimettömänä.  Lastensuojeluilmoitus tehdään aina ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä sosiaalitoimistossa henkilökohtaisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Virka-ajan ulkopuolella lastensuojeluilmoitus tehdään hätäkeskuksen (112) kautta sosiaalipäivystykseen.

Palvelutarpeen arviointi

Lastensuojeluasian vireilletulon jälkeen sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Palvelutarpeen arviointi tehdään yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa. Sosiaalityöntekijä arvioi, tarvitseeko palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvittää lastensuojelun tarve.

Lapsi ei ole asiakas vielä arvioinnin aikana.

Lastensuojelun osa-alueita ovat avo-, sijais- ja jälkihuolto. Avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia, huostaanotto ja sijaishuolto viimesijaisia auttamiskeinoja.

Avohuollon tukitoimet

Lastensuojelun avohuolto tarkoittaa tukitoimia omassa kodissaan asuville lapsille ja heidän perheilleen. Tukitoimet räätälöidään yksilöllisesti kunkin perheen tarpeiden mukaan ja niistä sovitaan avohuollon asiakassuunnitelmassa. Jokaisella lapselle nimetään vastuusosiaalityöntekijä.

Tukitoimet ovat tarpeen silloin, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimia ovat muun muassa:

  • sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan antama tuki perheelle
  • perhetyö
  • lapsiperheiden kotipalvelu
  • lapselle tai nuorelle annettava sosiaaliohjaus
  • tukihenkilö- ja tukiperhe
  • loma- ja virkistystoiminta
  • taloudellinen tuki
  • avohuollon sijoitus
  • mahdolliset muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet

Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä.

Lastensuojelun sijaishuolto

Sijaishuolto tarkoittaa huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella, kun vaikeudet ovat niin vakavia, että on lapsen edun mukaista järjestää lapsen hoito kodin ulkopuolella. Mahdollisia sijoituspaikkoja lapsen tilanteesta riippuen ovat sijaisperhe, ammatillinen perhekoti, sukulaisperhe tai lastensuojelulaitos.  Kiireellinen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon tehdään, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisesti sijaishuollon tarpeessa.

Jälkihuolto

Jälkihuolto alkaa sijoituksen jälkeen ja päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuoltopalvelut rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan ja suunnitelmallisesti sosiaalityöntekijän päätöksellä. Jälkihuolto voi olla esimerkiksi tukea nuoren itsenäistymiseen, asumiseen ja opintoihin sekä taloudellista tukea.